keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Lipaston maalaus kalkkimaalilla

Minä olen vähän sellainen ihminen, että innostun jostakin jutusta nollasta sataan ja sitten minun on ihan ihan ihan pakko aloittaa ja tehdä se heti valmiiksi. Tarkoitan siis sellaista, että anon Teemun kanssani kesäiltana hiomaan vanhoja kuormalavoja ulkona, että saan seuraavana päivänä maalata ne valkoiseksi ja tehtyä sohvan parvekkeelle.

No nyt en joutunut vaivaamaan rakasta aviomiestäni, sillä tämän projektin tein ihan itse. Kun ostin torista meidän harmaaksi maalatun apteekkarilipaston, päätin heti, että haluan joskus maalata sen eri väriseksi. Nyt sitten iski yllättäen joku päähänpisto ja oli ihan pakko tehdä se heti. Niinpä muutaman päivän tutkimustyön jälkeen suuntasin perjantaina työpäivän jälkeen Tallipihalle hakemaan Annie Sloanin kalkkimaalia sekä vahaa.

Kalkkimaalihan on siitä erikoista, että sen lisäksi ettei pohjatöitä tarvita, se on lähes täysin hajutonta ja myrkytöntä. Niinpä maalauksen voi tehdä vaikka sisällä, kuten sitten teinkin. Vuorasin ensin sen kämpän osan jätesäkeillä, laitoin musiikkia soimaan ja aloin sutimaan.

 Tässä siis tarvittavat välineet: Kalkkimaalia, pehmeä maalisuti, hiekkapaperia, kirkasta ja tummaa vahaa sekä sekoitusväline maalille. Maali kannattaa pitää ylösalaisin ainakin tunnin ennen maalaamista ja sekoittaa hyvin sekä ennen avaamista purkkia heiluttamalla, että purkin avaamisen jälkeen jollakin välineellä. Itse taiteilin grillitikuista hienon sekoittimen.

Kyseinen sävy on Florence. Jälkikäteen ajatellen olisin ehkä sekoittanut pienen tipan sinistä sekaan, jotta väri olisi hieman taittanut siniseen.

Vetimet tottakai pois alta ja sitten vain maalaamaan. Maali tuoksui ihan pikkusen samalle kuin erikeeperi eli ei todellakaan vahva tuoksu.

Lipasto kuivui seuraavaan päivään, sillä en jaksanut enää illalla (ihme kyllä) jatkaa projektia. Kalkkimaali kyllä kuivuu hirmu nopeasti, eli periaatteessa pari tuntiakin olisi riittänyt. Seuraavana päivänä siirsin lipaston parvekkeelle ja aloitin hiomaan kulmia sekä pintaa jotta tulos olisi luonnollisempi ja hieman vanhemman näköinen. Vähän alkoi jännittämään, innostuinko hiekkapaperin kanssa liikaakin, mutta onneksi tulos oli tosi mieleinen jo kirkkaan vahan jälkeen.

Sitten hieroin (vanhalla sukalla) ensin kirkkaan vahan pintaan joka puolelle. Kannattaa levittää pieneen osaan kerralla, hieroa vaha pyörivin liikkein ja sitten vielä puhtaalla liinalla pyyhkiä pinta puun syiden suuntaisesti. Kun kirkas vaha oli levitetty koko lipastoon, aloitin korostamaan yksityiskohtia tummalla vahalla.

Vahauksen jälkeen lipasto sai kuivua parvekkeella vielä seuraavaan päivään ja siinä se sitten oli. Minun oma väripilkku kotiin. Olin ihan yllättynyt miten paljon Teemukin siitä tykkäsi.

maanantai 3. huhtikuuta 2017

Lontoo part 1

Tietenkin olen jo pitkään häämatkalta kotiutumisen jälkeen haaveillut uudesta reissusta, mikä ei varmaan tule kellekään yllätyksenä. Mitään kallista ei pystynyt niin pitkän ja kalliin reissun jälkeen tekemään, mutta edes joku pieni irtiotto arjesta toisi toivottua piristystä. Lontoo jäi meille molemmille aikoinaan sellaiseksi paikaksi, että pitää päästä uusintakäynnille vielä joskus. Yhtä asiaa ei kumminkaan muistettu edullisten lentojen varaamisen jälkeen - nimittäin Lontoon hirveitä hotelleja. Jouduttiin siis pulittamaan ihan liikaa kolmen yön majoituksesta, mutta ainakin majoitus oli siisti, eikä sisältänyt mitään ylimääräisiä juoksevia vieraita.

Lähdettiin siis viikko sitten keskiviikkona matkaan Helsingistä Norwegianin lennolla. Minä vihaaaaaaaaan tuota siirtymistä Tampereelta Helsingin lentokentälle, se on jotenkin maailman puuduttavin matka. Istun mielummin vaikka tupla määrän lentokoneessa. No en tiedä siitäkään, mutta ikävöin silti aikoja kun Ryanair lensi ihanasti Tampereelta moneen paikkaan. Oli niin ihana lähteä lyhyelle viikonloppureissulle kun matkaa kentälle on se kymmenen minuuttia ja kenttäkin on niin pieni, ettei tarvitse kovin paljoa aikaisemmin paikalle vaivautua. Jokatapauksessa, suoriuduttiin yöbussilla kentälle ja siellä kolmen tunnin odottelun jälkeen silmät punaisina lennolle.

Lontooseen saavuttiin aamupäivästä ja päästiin hyvällä tuurilla kirjautumaan hotelliinkin heti sinne saavuttuamme. Oli sattumalta huone siivottu juuri kun tultiin.

Hotellimme oli pieni, mutta todella siisti ja henkilökunta oli ystävällistä. Omega hotelli olikin saanut hyvät arviot ja siksi se valittiin (niitten lukuisten huonojen arvioiden hotellien joukosta). Sijainti oli myöskin hyvä ihan Hyde Parkin läheisyydessä.

Kun oltiin hetki hotellilla kuosituttu, halusin lähteä katselemaan tuttuja nähtävyyksiä, mutta suunnattiin kuitenkin ensin läheiseen ravintolaan syömään lounasta. Siellä ollessamme huomasimme paikallisten kääntävän televisiota isommalle ja telkkarista pauhaavan terrori iskun uutisointia. Pikkusen kylmäsi, sillä jos ei oltaisi menty ensin syömään oltaisiin varmaan juuri keretty kyseiseen paikkaan iskun aikoihin. Mentiin sitten takaisin hotelliin tutkimaan tapauksen vakavuutta paikallisista uutiskanavista. Onneksi ei silti ollut mikään pommi, sillä sillon varmaan olisi oma loma mennyt ihan piloille.

Kieltämättä hieman pelotti, minä kun olen tälläinen helposti säikähtävää sorttia muutenkin. Paikalliset ja jopa turistit kaupungilla olivat hyvin rauhallisesti ja normaalisti, joten muualla kun kyseisellä alueella liikkuessa ei huomannut mitään poikkeavaa. Jätettiin silti minun toiveesta nähtävyydet siltä päivältä (minä kun pelkäsin, että saattaisi tulla vielä jotakin jälki iskuja) ja mentiin sen sijaan Hyde Parkiin kävelemään. Siellä hetkessä mieleni kirkastui, sillä puistossa oli mitä ihanampia kirsikkapuita. En ole niitä juurikaan Suomessa nähnyt, joten olin ihan innoissani.

Loppuillasta käytiin vielä shoppailemassa Primarkissa ja muissa edullisissa liikkeissä, mitä Suomesta ei löydy. Minulla on aina ne perus halppisvaateliikkeet missä tulee käytyä ulkomailla. Nyt ei kuitenkaan löytynyt juuri mitään ostettavaa. Paitsi...