torstai 20. lokakuuta 2016

Roaccutan katsaus puolentoista kuukauden jälkeen.

Roaccutan kuulumiset taas kehiin. Kuuria on takana nyt noin reilu puolitoistakuukautta. Noin 10päivää sitten siirryin kahteen pilleriin päivässä ja se on tuonut mukanaan vähän uusia sivuvaikutuksia. Minulla on ollut aika paljon pahoinvointia lähes joka päivä pitkin päivää nyt annostuksen nostamisen jälkeen. Vähän huolestuttaa kieltämättä, sillä tuo on ilmeisesti hyvin harvinainen sivuvaikutus. Epäilen, että tämä reflukstautini saattaa myös edesauttaa sivuoiretta, sillä varsinkin kuurin alkuvaiheessa närästystä esiintyi jonkun verran enemmän kuin ennen, omista lääkkeistä huolimatta.

Huomenna olisi kuurin alotuksen jälkeen ekat maksa ja rasva-arvojen tarkastukset sekä tietenkin raskaustesti pitää taas tehdä. Ihotautilääkärille marssin vasta kun pillerit on loppumassa. Tietenkin jos pahaolo vaan jatkuu ja jatkuu niin sitten on varmaan otettava yhteys lääkäriin, ettei kyse ole mistään vakavammasta oireesta.

Päänsäryt loppuivat minulla varmaan kolmen viikon jälkeen aloittamisesta. Taisin pitää pari välipäivää ja sitten ne vain loppuivat kuin seinään. Toivon todella, että niin käy myös pahoinvoinnille, sillä kuuri on edennyt ihan mukavasti ja en haluaisi lopettaa sitä.

Huulet on nyt kuivunut paljon enemmän kuin yhtä pilleriä popsiessa, mutta pysyy tosi hyvin hallinnassa jatkuvalla rasvaamisella. Ei ainakaan vielä ole päässyt kuivumaan oikeastaan yhtään pahemmin kunhan vaan on kokoajan tuubi mukana.

Silmiin saa myös päivittäin lykätä tippoja, mutta siihen olen jo tottunut eikä aiheuta myöskään juurikaan haittaa. Onneksi kuitenkaan niin pahasti kuivu, ettei tipat auttaisi.

Mielialassa olen myös huomannut vähän muutoksia ja mielialanvaijteluita, mutta ei onneksi mitään kovin vakavaa. Tarkkailen sitä todella tarkkaan, sillä tunnen aika hyvin omat fiilikset jos ei tunnu tavallaan normaalilta alakulolta. Ikinä tietenkään ei tiedä johtuuko myös syksystä ja pimenevistä illoista.

Mites sitten se pääasia eli iho? Noh, en oikein suoraan sanottuna osaa sanoa. Isoa hormoonifinnejä on naamassa ehkä yksi nyt ja muutenki aika hyvin tasoittunut iho. Vanhojen finnien kohdalle on kyllä jäänyt punaisia arpia, mutta ei kovin pahoja tai kuoppaisia tms. Pientä sellaista epätasaista näppyä on siellä täällä kasvoissa, mutta sekään ei kovin pahaa. Eli kokisin, että parempaan suuntaan mennään kokoajan. Nyt olen vain joutunut pahoinvoinnin vuoksi jonkunverran himmailemaan ja ottamaan välillä vain yhtä taplettia, että olo vähän helpottaisi. Uskon senkin vaikuttaneen siihen ettei iho ole niin nopeasti parantunut.

Pahenemisvaihetta pelkäsin etukäteen kovasti ja jos se minun tosiaan on jo mennyt, niin ei ollut kyllä kovinkaan paha. Olihan se varmaan monen muun silmin paha kun oli samaan aikaan varmaan neljä-viisi isompaa hormoonifinniä naamassa, mutta kesän jälkeen oli aika tuttua minulle. Joten en kokenut sitä kyllä yhtään pahana.

Ärsyttää suunnattomasti jos joku näistä oireistani on sellainen, että lääkäri kokee kuurin keskeyttämisen parhaaksi ratkaisuksi. Peukut pystyyn nyt, että saisin käyttää sen reilu 5kk vielä. (Vaikka salaa tietenkin toivon suunnattomasti että kuuri olisi jo ohi).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tekevät minut iloiseksi joten kiitos vaivannäöstäsi ! :)