Venetsia oli meidän reissumme viimeinen kohde, ja ehkä myös yllättävästi pienoinen pettymys. Alunperin kun Italian reissuamme suunnittelimme, niin Venetsia oli se pääkohde... tietenkin sateinen Venetsia ei houkutellut juurikaan aurinkoisen ja seesteisen Gardajärven jälkeen. Pieni, yhdentähden ihana hotellimme oli mahtavalla paikkaa ja muutenkin jotenkin ihana. Onneksi seuraavana päivänä ilma oli jo aurinkoinen ja Venetsiakin esittäytyi paremmassa valossa.
Ainoa juttu mistä en edelleenkään välittänyt oli ne ihmismassat. Tottakai Venetsia on suosittu matkakohde, mutta kyllä se silti harmitti ja ahdisti. Hinnat olivat myös sen verran korkeat, ettei oikein tehnyt sieltä mieli mitään ostella. Molemmille tarttui silti mukaan ihanat Venetsia-naamiot.
Yksi juttu mistä myös tykkäsin, oli toisen päivän päätön kuljeskelu pitkin kapeita katuja ja kujia. Hassuinta siinä oli se, että meidän lisäksi liikkeellä oli muutamia muitakin pieniä ihmisryhmiä, jotka ryntäilivät kapeita katuja päämäärättömästi eteenpäin itsekseen naureskellen. Sivukaduilla oli huomattavasti hiljaisempaa, ja ilmassa leijui tunnelma siitä, että täällä ei haittaisi vaikka vähän eksyisi.
Mutta tässä valossa ihmiset yleensä Venetsian näkevät:
Ja tälläisenä se jäi minulle mieleen. Tietenkin ihaniakin juttuja sieltä löytyi. Minä vain en voi sietää ruuhkaisia katuja niin ettei pysty edes kunnolla kävelemään. Olen kuullut että syksyllä ja talvella Venetsia on huomattavasti hiljaisempi, joka on tietenkin aika ymmärrettävää.
Tunnen suurta myötätuntoa paikallisia kohtaan, ketkä joutuvat sietämään
näitä turisti massoja päivästä toiseen. Mutta tunnelmat Venetsiasta
oli... noh, kyllä siellä voisi vielä käydä jos Italiaan eksyy... mutta
enää en sinne oikein moneksi yöksi välittäisi mennä. Silti sen verran
huonompi kuva kyseisestä kaupungista jäi mieleen. Mutta onhan tuo sellainen paikka missä on kiva käydä edes kerran elämässään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tekevät minut iloiseksi joten kiitos vaivannäöstäsi ! :)