Kaipa sitä tännekin vihdoin voin jakaa, niin jännää kun se onkin, että aloitan syksyllä opiskelut ammattikorkeakoulussa täällä Tampereella. Vakituisen työn jättäminen oli
yllättävän vaikeaa, mutta minusta tuntui että olin saanut työstäni irti
kaiken mitä voin ja on aika lähteä kohti uusia haasteita. Minulla on
ollut aivan mahtava työpoppoo nykyisessä työssä ja sitä tulee
ehkä eniten ikävä.
Kävin oppisopimuksella
merkonomin opinnot tuossa reilu vuosi sitten ja niillä papereilla
kouluunkin hain. Sillon ainakin tuntui hyvältä palata koulun penkille
pitkän tauon jälkeen, vaikka oppisopimuskoulutuksessa ei paljon
lähipäiviä ollutkaan. Se on muuten myös sellainen opiskelumuoto mitä
voin lämpimästi suositella! Mutta siis nyt menen opiskelemaan liiketaloutta, saa nähdä mitä tapahtuu ja onko oma juttu vai ei.
Suurelta
osin tästä syystä piti kämpän vaihtoa alkaa vakavasti harkitsemaan, sillä nykyisen vuokra on suotta korkea opiskelijana asumiseen. Mitään yksiötä ei kuitenkaan haluttu, sillä Teemu kuitenkin käy töissä
vaikka minä kohta pääsääntöisesti opiskelen. Hyvin läheltä nykyistä asuntoamme löytyi
sitten mukava saunallinen kaksio satkun halvemmalla vuokralla kun
nykyinen, siihen siis aika varmasti muutamme alle kuukauden päästä.
Kämpän pohja on kivan
avoin ja yllättävän tilava vaikka muutama neliö tipahtaakin nykyisestä
neliömäärästä. Jos totta puhutaan niin en malta päästä sisustamaan uutta
asuntoa.
Lisäksi kaikkien näiden muutosten keskellä odotan innolla myös
kaappien siivoomista. Vuosien saatossa kaikkea ihmeellistä roinaa tulee keräiltyä kaappeihin, varsinkin kun rakastaa kirppareilla shoppailua.
Siivoilun olen tässä pikkuhiljaa aloittanut ja jo nyt on tullut vietyä varmaan pari jätesäkillistä tavaraa ihan roskiin. Lähinnä jotakin vanhoja lehtiä yms turhaa, mitä ei jaksa raahata uuteen asuntoon.
Tarkoitus olisi tässä ensi viikolla ottaa kirpparipöytä ja myydä siellä vaatteita nyt ainakin. Uudessa asunnossa ei
tule olemaan yhtään sen enempää kaappitilaa kun tässä, joten on kiva
olla täyttämättä niitä roinalla jo muutossa. Odotan kyllä kovin
uutta asuntoa ja olen niin iloinen, että ainakaan tällähetkellä ei
tarvitse luopua saunasta < 3 ( minä olin jo ihan porua vääntämässä
että joudun luopumaan rakkaasta rentoutumiskeinostani ja pienestä
luksuksesta arjessa. )
Kaikki muutokset aina jännittää
ja pelottaa, mutta uskon vakaasti että ne on hyvästä. Liika jämähtäminen
vanhaan tuttuun on toisaalta huono ja itse ainakin kaipaan uusia
haasteita. Tähän mennessä en ole katunut mitään suuria muutoksia, mitä
olen elämässäni ottanut vaan ne on aina tuoneet tullessaan paljon hyvää. Toivotaan että niin käy myös nyt.