Kohti syksyä

Kesä alkaa olla takanapäin (mikä kesä?) ja ilma alkaa viilentyä päivä päivältä. Minun syksyni tulee olemaan aika raskas, sillä yritän käydä töissä mahdollisimman paljon koulun viimeisten kurssien ohella. Harjoittelua on vielä ensi viikko jäljellä ja jo nyt koulun yhdistäminen siihen on ollut aika rankkaa. Muutamina päivinä on tullut mentyä monta kertaa koulun ja työn väliä.

Onneksi pian loppuu palkaton harjoitteluni ja jatkan palkallisena samassa paikassa. On ollut todella ihanaa saada uusia tuulia elämään. Uusi työ on ollut haastavaa, mutta ainakin on ollut ihana huomata, että olen siitä huolimatta pärjännyt siinä. Sen lisäksi toimistotyössä on saanut hyödyntää vaatekaapin sisältöä eri tavalla ja keksiä kivoja työasuja.

Mutta hauskaa sunnuntaita kaikille, meillä ei ole Teemun kanssa kummempia suunnitelmia tälle päivää. Ihanaa välillä kun ei ole mitään suunnitelmia, varsinkin kun arkipäivät menee niin kiireessä.
 

Nämä kuvat tuli otettua viimeiseltä moottoripyörä reissulta. Alkaa olemaan niin kylmä, ettei oikein tarkene kyydissä olla vaikka kuinka laittaisi vaatetta päälle.

Kuulumisia tähän väliin

Nyt olen vihdoin saanut pitkään rästissä olleet blogikirjotukset kirjotettua ja laitettua julkaisujonoon. Välillä näinkin, että aloitettuja aiheita ja kuvia olisi vaikka miten paljon, mutta ei ole vain saanut aikaiseksi niitä loppuun saakka tehdä. Nyt yritän taas vähän parantaa postailutahtiani.

Viikonloppu meni tosi kivasti kun nähtiin perheen kanssa siskoni luona. Ei meillä kummempia suunnitelmia ollut, mutta tulee nähtyä niin harvoin äitiä ja veljeäni, että oli kyllä todella ihana nähdä. Pelailtiin lautapelejä ja naurettiin ihan hulluna koko viikonloppu. Tulipa taas pituutta elämälle jos nauru tosiaan pidentää ikää. Kova ikävä tietenkin tuli taas kun lähdettiin kaikki omiin koteihimme. Pitäisi vain useimmin saada järkättyä tällaisia viikonloppuja kun aina on niin hauska ja ihana nähdä.

Olin NIIN iloinen kun saatiin lunta maahan, edes vähän. Ilma on ollut kylmä ja ulkona ei ole hirvittävän pitkiä aikoja viitsinyt olla, mutta voi miten tuo lumi piristää. Pimeälläkään ei näytä yhtään niin pimeältä kun ilman lunta. Toivottavasti nyt tulisi tuo talvi jo kunnolla, saisi vähän joulufiilistäkin kun siihenkään ei enää ole kuin seitsemän viikkoa. Huh huh kun aika kuluu nopsaan.

Viime viikko meni aika tehokkaasti nenä kiinni kirjassa, oli nimittäin kaksi aika paljon lukemista vaativaa tenttiä samalla viikolla. Muuten koulussa on ollut sen verran rentoa ja mukavaa, ettei paljoa ole tarvinnut stressata. Melkein kaikki ryhmätyöt ollaan saatu tehdä omassa porukassa ja niidenkään aikataulut ei mitään päätä huimaavan tiukkoja ole olleet. Tavallaan ei kyllä haittaa yhtään kun muistelee, millainen stressikimppu olin viime vuonna tähän aikoihin. Toisaalta taas kaipaisin oikeasti hyödyllisiä kursseja, mutta onneksi niitä pitäisi taas vuoden vaihteen jälkeen ilmaantua lukujärjestykseen. Pitäisi alkaa myös harjottelupaikkaa miettimään, vaikken ole sille uhrannut vielä yhtään ajatusta. Siltikään ei stressaa yhtään, vaikka yleensä stressaan aina kaikkea. En tiedä mikä minua vaivaa, mutta hyvä näin.

Opiskelijabileitä ja muuta elämää

Tässä väänsin aikani englannin raporttia ja meni niin pahasti hermo, että päätin tulla sittenkin kirjottamaan päivitystä tänne (enkun tuottaminen ei kuulu vahvuuksiini, vaikka sitä hyvin ymmärränkin).

Olen niin iloinen kun sain siskoni innostumaan ja lähtemään kanssani parin viikon päästä päivä Tukholmassa-reissulle. Ei olla ikinä oltu kuin laivalla kahdestaan ja molemmat omaavat mitä surkeimman suuntavaiston. Olen kuitenkin Teemun kanssa kahdesti Tukholmassa piipahtanut, niin voisi kuvitella, että ihan hyvin löytää tarvittavat paikat. Joka tapauksessa, olen hirveän innoissani, että pääsee edes jonnekin. Edes tohon naapurimaahan. Oikeasti haaveilen viikonloppureissuista ympäri Eurooppaa ja pitkästä kaukomatkasta Japaniin tai Balille, mutta koska rahatilanteessa ei hurraamista ole, pitää ottaa se mihin on varaa. Eli Tukholmaan.

Suomessakin on kyllä ollut tosi kaunista viimeaikoina. Ihana ruska on kyllä nyt parhaimmillaan, vielä kun saisi napattua kameran kainaloon ja lähdettyä kunnolla kuvailemaan. Ehkä tänään saan aikaiseksi kun aurinko niin kauniisti taas paistelee.

Torstaina tuli käytyä muutaman huipun koulukaverin kanssa opiskelijatapahtuma Hervannan humalahyppelyssä hyppelehtimässä. Vettä satoi suurimman osan ajasta ihan kaatamalla ja baareihin oli jonot ulos saakka, mutta pitää silti sanoa, että oli tosi hauskaa. Seura sen tietenkin tekee eikä keli tai jonottaminen. Uusia merkkejä tuli muutama haalareihin, vielä kun saisi joskus aikaseksi niitä laittaa kiinni. Ennen tuota tuli laitetta vuosi sitten saadut merkit kiinni haalareihin, ettei tämä tahti nyt liian huima ole ollut. Ei ole kyllä suoraan sanottuna tullut edes opiskelijabileissä käytyä. Ehkä tänä vuonna voisi vähän ryhdistäytyä ja koittaa käydä enemmän, sillä tuskinpa menen enää opiskelemaan tämän koulun jälkeen. Pitää siis otta ilo irti tästäkin ajasta. (sorry taas näistä kamalista puhelinkuvista)

Melkein unohtui mainita, että meillä oli ihana vieras tuossa viikko sitten lauantaina kun Leena toi ihanan Sulo koiran meille hoitoon. Meillä ei ikinä ole koiraa ollut edes hoidossa ja kun tässä koira kuumeessa elelen, niin oli hauska testata vähän miltä tuntuisi koira omistaa. Käytiin sunnuntai aamupäivästä juoksemassa Sulon kanssa kaksin lähi metsässä ja tuli kyllä niin kiva olo siitä lenkistä. Kyllä sitä alkaa olemaan aika varma, että koiran haluan. Eri asia sitten että onko se nyt keväällä vai joskus myöhemmin, riippuu tietenkin rahatilanteesta ja muutenkin elämäntilanteesta. Toivottavasti onnistuisi jo ensi keväänä. On tässä nyt jos tovi koirasta haaveiltu.

Uutta harrastusta ja kuulumisia

Hauskaa perjantai-iltaa, täällä ollaan hyvillä fiiliksillä. Viikko on mennyt oikein kivasti ja ensi viikolla häämöttävä Saksan tenttikään ei jaksa enää liikaa stressata. Jonkin verran olen siihen jaksanut panostaa ja ulkoa opetella, nyt viikonloppuna pitää vielä itseään potkia.

On taas unohtunut kirjottelut muutamaksi viikoksi. Pitänyt täälläkin nimittäin hehkuttaa, kun olen löytänyt niin hauskan liikuntaharrastuksen! Alettiin nimittäin ystäväni Leenan kanssa käymään tanssitunneilla tanssimassa Bollywoodia. Vai pitäisikö sanoa "tanssimassa". Vasta on kaksi tuntia takana ja onhan se ainakin omalta osaltani aika kökköä ja helposti tulee mentyä sekaisin. Pointti on ehkä siinä, että ilmapiiri on tuolla niin hyvä, että minua ei ainakaan haittaa yhtään vaikka askeleet menisi väärin tai heilauttaa käsiä hieman eri kohdassa kun muut.

Minähän en ole harrastanut ikinä oikein mitään liikuntaa, sillä jos totta puhutaan en ole vielä tähän ikään mennessä löytänyt liikunnaniloa. Olen kyllä tiedostanut jo pitkään, että tarvitsisin harrastuksen, jossa liikunta ei tunnu olevan se pääasia. Eli juurikin joku joukkueurheilulaji tai sitten tämä tanssi, mikä tuntuu olevan oiva tapa huijata itseään liikkumaan. Fiilis on kyllä todella hyvä ja positiivinen ja odotan jo nyt innolla ensi viikon tuntia.

Mitäs sitten muuta? Koulussa alkaa hommat vähän kasaantua kun ei ole ollut motivaatiota hoitaa hommia ajoissa kuntoon. Noh, sinänsä ei mitään uutta siis silläkään rintamalla. Samalla tyylillä mennään kun viime vuonnakin. Kunhan kaikki tulee hoidettua eikä liikaa tulisi stressattua. Itse asiassa olen aika yllättynyt miten helpolta tämä alku on vaikuttanut, eikä nuo seuraavatkaan kuukaudet kovin stressaavilta/hankalilta vaikuta. Viime vuosi varsinkin jouluun saakka oli minulle niin raskas, että on kyllä tosi ihanaa jos mennään näin rennolla meiningillä. Toisaalta taas vähän harmittaa, kun kovin paljon uutta opittavaa ei tähän kohtaan ole ahdettu ja itse kun mieluiten vähän jotakin oppisinkin kun kouluun vaivautuu raahautumaan.

Tuli viime perjantaina nautiskeltua ihanan rentouttava ilta saunan, Teemun, punaviinin, juustojen ja syksyisillä valoilla vuoratun parvekkeen kera. Oli kyllä tosi ihana ilta.

Mites sitten Roaccutan? 

Reilu kaksi viikkoa siis takana ja kuuri on mennyt ihan jees. Vieläkään ei hirveitä kuivumisia ole naamassa esiintynyt, huulet alkanut vähän enemmän kuivua, mutta mitään järkyttävää ei vielä ole esiintynyt. Muutama jätti finni on ilmestynyt kasvoihin tässä muutaman päivän aikana, mutta muuten tuntuu, että olisi jopa vanhat finnit vähän kuivahtaneet pois. Ainakin siskoni kommentoi, että ihoni näytti jo paremmalta hänen mielestään kun ennen kuurin aloittamista. Tiedä sitten. Edelleen olen henkisesti varautunut siihen, että pahenemisvaihe olisi vielä edessä.

Sivuvaikutuksissa on ollut kaksi aika merkittävää haittaa, mitä pitää ehdottomasti seurailla tässä kuurin alussa. Ensimmäinen on päänsärky, mitä tuntuu esiintyvän päivittäin. Minulla ei yleensä särje päätä juuri yhtään. Tässä kuitenkin on yksi iso sivutekijä, nimittäin hartiani on ihan jumissa.
Onneksi muistin yhtäkkiä, että rakas ystäväni Marjut lähetti minulle kesän alussa lahjakortin Tampereen fysioterapiaan ja päätin sen nyt käyttää. Tuli kyllä todella tarpeeseen ja vielä neljä kertaa olisi edessäkin.
Katson siis hieman, onko tolla hartioiden jumin helpotuksella vaikutusta päänsärkyyn vai ei. Toivottavasti nyt johtuisi vain siitä, eikä tarvitisisi lääkärille soitella ja mahdollisesti kuuria sen takia keskeyttää.

Toinen ikävä oire on se, että minulla on esiintynyt ajoittain aika kovaa närästyspolttelua. Minulla siis on ihan päivittäisessä lääkinnässä reflux-tauti ("närästystauti") ja yleensä olen saanut sen lääkkeillä pidettyä täysin oireettomana. Nyt on kuitenkin alkanut taas ilmetä polttelua ja ylävatsakipuja. Pitää toivoa, että sekin olisi vain tottumattomuutta lääkkeeseen. En ihan vielä siis huolestu, vaan seurailen tilannetta. 

Toiveikkaina ollaan siis, että kaikki jatkuisi hyvin. Aika kuluu niin uskomattoman nopeasti, että ihan kohta olen jo kuukauden sitä syönyt.

Valmiina takaisin kouluun!

Ajattelin tähän matkapostailujen väliin kertoa vähän kuulumisia. On ollut aika kylmiä päiviä, yhtenä päivänä kun käytiin Pokemon jahdissa Teemun kanssa, niin oli pakko heittää kaulahuivi ja pipo päälle! Elokuussa! Mur. Toivon kovasti, että tulisi vielä yksi lämpöaalto tänne koto-Suomeen, sillä en tiedä muuten miten kestän. Kaikki ystävät ja tutut on lähdössä jonnekin, ja minua edelleen vain painaa matkakuume. Vaikka edellistä reissua en ole edes kerennyt vielä täälä käymään läpi.Koitan kuitenkin nyt vain niellä tämän levottumuuden ja keskittyä nyt vain ihan arkeen. Ehkä miettiä talvelle jotakin irtiottoa. Tai pientä laivamatkaa vaikka siskoni ja äitini kanssa johonkin kohtaan syksyä.

Kohta on myös aika palata takaisin koulunpenkille tämän tapahtumarikkaan kesän jälkeen. Odotan toisaalta yllättävän paljon toista vuottani Tamkissa, vaikka tuli huomattua, etten mikään opiskelijaihminen ole. Enemmän tykkään ihan työnteosta ja siitä, että on vähän rahaa tehdäkin juttuja.

Muokkasin vähän loppuvuoden kalenteria ja tulostin kaikki lukkarit jouluun saakka ja värittelin niitä vielä kivoilla, uusilla korostusväreilläni ja niittasin aina kyseisen viikon kohdalle. En ole ikinä tykännyt käyttää puhelimen kalenteria vaan minulla on melkein aina ollut paperinen kalenteri. Nyt vielä kivoilla nahkakansilla.

Vaikka koulussa nykyään paljolti läppärin kanssa mennään, niin tykkään silti kantaa mukana ihan paperia ja kyniäkin. Huomasin jo ensimmäisenä vuonna, että mitään suurta kansiota on turhaa koulussa mukanaan kantaa ja irtopaperitkin ovat hieman hankalia. Siksi tälle vuodelle ostin yhden ison vihon ja merkkasin vain eriväreillä kohdat, missä aihe tulee vaihtumaan. Saapi nähdä onko kuinka käytännöllinen.

Uuden repun nappasin kirpparilta neljällä eurolla. Varmaan tulee edelleen käytettyä sitä keltaista fjällrävenia, mutta vaihtelu virkistää.

 Kannoin Havaijilta mukanani vesipullon, kun oli niin nätti. Tätä olisi tarkoitus koulussa myös käyttää, koska minulla on pakko olla aina vesipullo mukana.

Miksi näiden otsikoiden keksiminen on niin vaikeaa?

Tänään havahduin että ihan oikeasti kohta on jo lokakuu takanapäin. Jännästi mennyt jotenkin tosi oudosti koko tämä syksy, varmaan johtuu tuosta koulusta ja kaikesta uudesta, mitä se on tuonut mukanaan. Yleensä olen joka syksy odottamalla odottanut aurinkoisia päiviä, että pääsee kuvailemaan ruskaa. Nyt niitä on riittänyt ja kerran olen käynyt kameran kanssa kävelyllä.

Ihanaa kun pian tulee lunta. Kauhea hinku mennä luistelemaan, jos vaikka tänä vuonna tulisi käytyä enemmän kuin kaksi kertaa. Joulua en jotenkin osaa vielä odottaa, vaikka moni kaveri onkin jo miettimässä ja ostamassa joululahjoja.

Mitäs sitten vielä olisi tullut tehtyä tässä viimeaikoina. No koulussa alkoi uusi periodi ja hommaa riittää. Lisäksi alkoi muutama sellainen itselleni hieman hankalampi aine, joten ylimääräistäkin pänttäämistä piisaa. Motivaatiota on kyllä huomattavasti enemmän kun viime jaksossa, joten katsotaan kuinka pitkälle se kantaa. Onneksi tentit on mennyt ihan hyvin, vaikka paha varmaksi sanoa kun ei ole kaikista tulokset vielä tulleet. Ainakin ihan hyvä fiilis niistä jäi.

Koulua varten tuli vihdoin ostettua miniläppäri. Koko ensimmäisen jakson ajan olisin sitä tarvinnut, mutta lykkäsin vain kokoajan sen ostoa, koska ei oikein olisi ollut laittaa rahaa niin paljon kuin olisi pitänyt. Käytiin Verkkokaupassa katsomassa koneita ja tämähän sieltä sitten mukaan lähti. Kone oli halpa, kevyt, pieni ja tarpeeksi hyvä tähän käyttöön ja päätin ettei sininen värikään haittaa. Hinta oli tosiaan vain 259e. Tuosta ei saa näyttöä irti tabletiksi, mutta näytön voi kääntää niin että sitä voi käyttää tavallaan tablettina.

Olen koittanut alkaa keksimään jotakin helppoja kampauksia kouluun. Olisi kiva joskus laittaa tukkaa jotenkin muuten kun antaa olla vain auki tai kihartaa. Niiden pitää kyllä olla tosi helppoja, että jaksaa aamukoomassa alkaa väkertämään. Yksi helppo esimerkki on tässä, miten minulla oli perjantaina tukka kouluun lähtiessä. Eli kiepautettu vain pannan ympärille kaikessa yksinkertaisuudessaan. 

Business seminar asua

Koulun puolesta oli pakollisena käydä jossakin seminaarissa puolen vuoden sisään. Viime tiistaina TTO järjesti business seminarin, missä oli neljä luennoitsijaa mukana. Sinne sitten aika isolla koulupoppoolla suunnattiin. Minua yllätti vähän, että aiheet oli mielenkiintoisia ja oli siellä yksi julkkiskin, eli kiinteistö Kaisa kertomassa omaa tarinaansa. Tarjolla oli muutama juoma ja coctailpaloja talon puolesta, mikä oli kiva lisä.

Pukukoodina oli smart-casual, joten päätin laittaa jotakin siistiä kaapista. Vilasta on tainut löytyä molemmat joskus aikoinaan. Olen jotenkin tuon Suits-sarjan aloittamisen jälkeen kovasti innostunut toimistopukeutumisesta, joten oli kiva vähän kikkailla mitä laittaisi päälleen.

Hämeenkadun Appro

Eilen vietettiin Hämeenkadun Approa, jonne onneksi suurin osa luokastammekin lähti mukaan. Oli siis kiva kiertää isolla poppoolla vaadittu määrä baareja. Oltiin hyvään aikaan liikkeellä ja hyvissä paikoissa, sillä jonottaa emme joutuneet melkein yhtään. Parissa tunnissa oli jo viisi juomaa tullut kerättyä leimoineen ja lähdettiin jatkopaikkaan, eli Unioniin loppuillaksi. Oli kyllä tosi hauskaa ja kiva tutustua paremmin meidän mukavaan luokkaamme :)

 Aika paljon olen jo merkkejä haalinut, lähinnä siis niitä on jaettu koululla ja muutaman olen ostanut. Niin bändimerkit on Teemun haalareista napattu, hups :D

 Tässä on huikeat kaksi kuvaa illasta. Eli eipä tullut juuri räpsittyä.

Lukemisen tuskaa

Viikko ja sitten on syysloma. Silloin lähdetään heti alkuviikosta siskoni kanssa risteilylle, mitä odotan todella paljon. Viikonloppuna tulee äiti, sisko ja veli meille pariksi yöksi. Ihana nähdä kaikkia pitkästä aikaa taas :)

Kun tästä viikosta selvitään niin hetkeksi voi rauhoittua. Minulla nimittäin koeviikko ja voin kertoa, että on tovi kun olen viimeksi kokeita tehnyt. Jännittää kieltämättä aika paljon, kokeiden vaikeudestakaan ei oikein ole tietoa, mutta uskon että ovat aika haastavia. Ainakin tälläiselle ketä on tehokkaasti unohtanut kaikki seitsemän vuoden takaiset kouluopit.

Lomalla voin myös muutaman postauksen tehdä nopeammin, tällä hetkellä ensisijaisena pidän tietenkin kokeiseen lukua, mitä olen siis tehnyt joka päivä viimeisen viikon ajalta. On ollut kyllä kieltämättä aika raskasta tottua pitkästä aikaa lukemaan asiatekstiä satoja sivuja ja vielä muistamaan luetut asiat. Ei siltikään auta kun osa aineista (lue juridiikka) on kaikessa kiinnostavuudessaankin aika hankalaa ja paljon pitäisi muistaa. Onneksi minulla ei ole kovin suuresti väliä, mitä kokeiden arvosanoiksi tulee, kunhan pääsisi kaikista läpi. Tärkeämpänä pidän omaa oppimistani ja sitä, että oikeasti ymmärtäisin nuo jutut.

Silti ensi jaksoon (mikä on kuulemma koko ensimmäisen vuoden haastavin ja raskain, onnea vain minulle) ajattelin vähän muuttaa toimintatapojani opiskelun suhteen. Esimerkiksi muitiinpanojen ja luennoilla oikeasti keskittymisen suhteen.

Sitten toinen juttu mikä on "häirinnyt" opiskeluani. Eli se että innostuttiin Teemun kanssa kovasti pitkästä aikaa uudesta tv-sarjasta. Taas kerran tälläinen mikä on jo pitkään jatkunut, mutta ei olla vain alettu seuraamaan. Suits on sarjan nimi ja suosittelen tutustumaan, siinä on ihan loistavat päähahmot. Ja komeat. Ja koska sarja sijoittuu lakifirmaan, niin olen saanut siitäkin vähän potkua juridiikan lukemiseen. Sitten runsaan pänttäämisen päätteeksi on voinut palkita itsensä ja katsoa yhden jakson eteenpäin. Onneksi on vielä monta kautta katsottavana.

Mitä kuuluu juuri nyt

Ajattelin kirjoitella taas vähän ajankohtaisia kuulumisia, kun tänään olikin lyhyempi koulupäivä. Eilen oli ensimmäinen tentti ja meinasi vähän iskea stressi päälle siihen lukiessa, kun tietenkin oli 100 muuta asiaa samaan aikaan tehtävänä koulun eteen. Tuntuu kieltämättä hieman hankalalta asettua opiskelijan rooliin, tässä kun on vähän kaikkea mukavaa mietittävää kokoajan mikä meinaa viedä voiton. Kuten nyt lähinnä hääjärkkäilyt. Odotan kyllä vähän koska tämän kertainen hääinnostus vähän laantuu, että pystyisi enemmän keskittymään koulujuttuihin.

En ole vieläkään ihan varma onko tuo minun alani, mutta toivottavasti joku suuntautumisista alkaa tuntua omalta ja oppimismotivaatio kasvaa. Eiköhän se tästä, eihän tässä vielä olla koulussa oltukaan kuin reilu kuukausi. Onneksi luokka on huippu ja heti saanut kyllä hyviä ystäviä sieltä.

Mutta sitten muuta, viikonloppu suunnitelmissa on huomiselle vähän treffi-iltaa muruni kanssa ja sunnuntaina pitäisi mennä töihin tienaamaan vähän hääkassaan rahaa.

Otin tuollaisen valkoisen lyhdyn parvekkeen pöydälle. Eilen kelpasi saunan tauolla mennä partsille istuskelemaan kun ilta oli lämmin ja tunnelma mikä ihanin. 

Tullut muutaman kerran käytyä vähän pidemmillä kävely/hölkkäily lenkeillä. Yhtenä iltana käytiin pitkästä aikaa Pyynikillä ja satuttiin ihanaan aikaan paikalle kun aurinko oli juuri laskemassa.

 Poikkesin tänään pikaisesti Sammonkadun kirppiksellä koulun jälkeen. Tuli löydettyä yllättävän paljon juttuja 10e.

 Eilisillan Ikean reissusta tarttui matkaan myös muutama uusi juttu kotiin, kuten tämä ihana tyyny mitä olen himoinnut jo ties kuinka kauan.

Tuli myös ostettua yksi uusi kukka, moni vanhoista kukista alkaa olemaan aika huonossa hapessa. En käsitä mistä johtuu :(

 Sitten koulukirjoja. Huah. En tiedä miten tuntuu niin kovin vaikealta vain alkaa lukemaan. Helposti aika vierähtää mielummin koneella nettiä selaillen ja lykkään ja lykkään hommien tekemistä. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa lukemaan jo muutaman viikon päästä oleviin tentteihin. Tänään on tarkoitus olla ilta yksin, kun Teemulla on työkavereiden kanssa ohjelmaa, joten tänään myös alan lukemaan!

Muutama nopsaan räpsäisty naamakuva. Ei ole tullut otettua asukuviakaan piiiitkään aikaan, lähinnä siksi että on ollut niin kovasti kaikkea muuta. Eikä minulla kai mitään kummosta ole päällä ollutkaan :D

Niin kuin olen aikaisemminkin painottanut, pakollisten koulukirjojen lukemiselle keksin vaikka miten paljon korvaavaa tekemistä. Kuten melkein vuoden päästä häämöttävän häämatkan suunnittelua. Koska sitä on tärkeä juuri nyt alkaa miettimään, huoh.