Uutta harrastusta ja kuulumisia

Hauskaa perjantai-iltaa, täällä ollaan hyvillä fiiliksillä. Viikko on mennyt oikein kivasti ja ensi viikolla häämöttävä Saksan tenttikään ei jaksa enää liikaa stressata. Jonkin verran olen siihen jaksanut panostaa ja ulkoa opetella, nyt viikonloppuna pitää vielä itseään potkia.

On taas unohtunut kirjottelut muutamaksi viikoksi. Pitänyt täälläkin nimittäin hehkuttaa, kun olen löytänyt niin hauskan liikuntaharrastuksen! Alettiin nimittäin ystäväni Leenan kanssa käymään tanssitunneilla tanssimassa Bollywoodia. Vai pitäisikö sanoa "tanssimassa". Vasta on kaksi tuntia takana ja onhan se ainakin omalta osaltani aika kökköä ja helposti tulee mentyä sekaisin. Pointti on ehkä siinä, että ilmapiiri on tuolla niin hyvä, että minua ei ainakaan haittaa yhtään vaikka askeleet menisi väärin tai heilauttaa käsiä hieman eri kohdassa kun muut.

Minähän en ole harrastanut ikinä oikein mitään liikuntaa, sillä jos totta puhutaan en ole vielä tähän ikään mennessä löytänyt liikunnaniloa. Olen kyllä tiedostanut jo pitkään, että tarvitsisin harrastuksen, jossa liikunta ei tunnu olevan se pääasia. Eli juurikin joku joukkueurheilulaji tai sitten tämä tanssi, mikä tuntuu olevan oiva tapa huijata itseään liikkumaan. Fiilis on kyllä todella hyvä ja positiivinen ja odotan jo nyt innolla ensi viikon tuntia.

Mitäs sitten muuta? Koulussa alkaa hommat vähän kasaantua kun ei ole ollut motivaatiota hoitaa hommia ajoissa kuntoon. Noh, sinänsä ei mitään uutta siis silläkään rintamalla. Samalla tyylillä mennään kun viime vuonnakin. Kunhan kaikki tulee hoidettua eikä liikaa tulisi stressattua. Itse asiassa olen aika yllättynyt miten helpolta tämä alku on vaikuttanut, eikä nuo seuraavatkaan kuukaudet kovin stressaavilta/hankalilta vaikuta. Viime vuosi varsinkin jouluun saakka oli minulle niin raskas, että on kyllä tosi ihanaa jos mennään näin rennolla meiningillä. Toisaalta taas vähän harmittaa, kun kovin paljon uutta opittavaa ei tähän kohtaan ole ahdettu ja itse kun mieluiten vähän jotakin oppisinkin kun kouluun vaivautuu raahautumaan.

Tuli viime perjantaina nautiskeltua ihanan rentouttava ilta saunan, Teemun, punaviinin, juustojen ja syksyisillä valoilla vuoratun parvekkeen kera. Oli kyllä tosi ihana ilta.

Mites sitten Roaccutan? 

Reilu kaksi viikkoa siis takana ja kuuri on mennyt ihan jees. Vieläkään ei hirveitä kuivumisia ole naamassa esiintynyt, huulet alkanut vähän enemmän kuivua, mutta mitään järkyttävää ei vielä ole esiintynyt. Muutama jätti finni on ilmestynyt kasvoihin tässä muutaman päivän aikana, mutta muuten tuntuu, että olisi jopa vanhat finnit vähän kuivahtaneet pois. Ainakin siskoni kommentoi, että ihoni näytti jo paremmalta hänen mielestään kun ennen kuurin aloittamista. Tiedä sitten. Edelleen olen henkisesti varautunut siihen, että pahenemisvaihe olisi vielä edessä.

Sivuvaikutuksissa on ollut kaksi aika merkittävää haittaa, mitä pitää ehdottomasti seurailla tässä kuurin alussa. Ensimmäinen on päänsärky, mitä tuntuu esiintyvän päivittäin. Minulla ei yleensä särje päätä juuri yhtään. Tässä kuitenkin on yksi iso sivutekijä, nimittäin hartiani on ihan jumissa.
Onneksi muistin yhtäkkiä, että rakas ystäväni Marjut lähetti minulle kesän alussa lahjakortin Tampereen fysioterapiaan ja päätin sen nyt käyttää. Tuli kyllä todella tarpeeseen ja vielä neljä kertaa olisi edessäkin.
Katson siis hieman, onko tolla hartioiden jumin helpotuksella vaikutusta päänsärkyyn vai ei. Toivottavasti nyt johtuisi vain siitä, eikä tarvitisisi lääkärille soitella ja mahdollisesti kuuria sen takia keskeyttää.

Toinen ikävä oire on se, että minulla on esiintynyt ajoittain aika kovaa närästyspolttelua. Minulla siis on ihan päivittäisessä lääkinnässä reflux-tauti ("närästystauti") ja yleensä olen saanut sen lääkkeillä pidettyä täysin oireettomana. Nyt on kuitenkin alkanut taas ilmetä polttelua ja ylävatsakipuja. Pitää toivoa, että sekin olisi vain tottumattomuutta lääkkeeseen. En ihan vielä siis huolestu, vaan seurailen tilannetta. 

Toiveikkaina ollaan siis, että kaikki jatkuisi hyvin. Aika kuluu niin uskomattoman nopeasti, että ihan kohta olen jo kuukauden sitä syönyt.