Meidän häät part 1

Hei täältä onnen ja rakkauden keskeltä. Eilen menimme naimisiin ja minusta tuli vaimo. Ennen häitämme, minulla oli pieni epäilys mahtaako olla totta, että oma hääpäivä tulee olemaan elämän siihen astisista päivistä paras. En epäile enää, sillä meidän päivä todellakin oli sitä. Se oli täydellinen. Olkoonkin että pitkin päivää sattui kaikenlaista pientä kommellusta, mutta se ei haitannut koska kokonaisuus oli niin mahtava.

Mistähän sitä alottaisi? Jos alotan ihan alusta, eli aamusta. En tosiaan saanut nukuttua kovinkaan paljoa sinä yönä, niinkuin ehkä edellisestä blogikirjotuksesta saattaa huomata. Aamulla noustiin siskoni kanssa aamupalalle ja sain jopa ihan syötyä. Sitten rakas ystävämme Ville tuli noutamaan meitä kohti kampaamoa.

Loput kaasoista ja äiti tuli sinne perästä toisella autollisella. Minua jännitti hieman, miten meikkaaja saa meikäläisen huonon ihon peittoon, mutta hyvin mielestäni sai. Minulle iski nimittäin alkuviikosta joku ihana stressifinni tuohon nenän alle ja oli kyllä niin muhkea, että oli pakko mennä kosmetologille se puhkaisemaan. Onneksi se kerkesi paranemaan todella hyvin ja loppu meni meikillä piiloon.

Kampausta hieman kanssa jännitin. Koekampaus ei mennyt oikein nappiin ja ostin siksi hieman hiuslisäkkeitä kampaukseen, että sen saisi tuuheammaksi. Nyt kuitenkin kun kampaus tehtiin huolellisesti ja vielä lisättiin lisäkkeet, niin se oli todella hyvä. Pisteenä i:n päälle oli ihana valkoinen Pioni mikä kiinnitettiin hiuksiin.

Aamun laittautumis tuokion jälkeen siirryttiin porukalla hotellille - Hesen kautta. Oli pakko koittaa jotakin syödä niin kaasot haki minulle smoothien imailtavaksi siihen väliin. Kaikki meni mukavasti ja aikaa oli hyvin. Kaikki oli oikeestaan mennyt ihan nappiin. Kello oli vasta puoli yksi, kun alettiin pukua pikkuhiljaa pukemaan. Kahdelta meillä siis vihkiminen.
Noh, siinä kun puku sitten oli päällä, kysyi valokuvaajamme Sami Kallioniemi, että pitäisikö alhaalla ottaa vielä muutama kuva minusta. Lähdin tottakai mukaan ja heti ensimmäisten askelien jälkeen minulle valkeni karu totuus. Mekko oli liian pitkä edestä! Matolla kävellessä mekko solahti vannehameen alle ja jäi jalkoihin joka askeleella. Tavallisella lattialla tätä ilmiö ei ollut tapahtunut, eikä minulle ollut tullut mieleenkään, että matolla voisi olla eri asia.

Siinä sitten iski sellainen pikku paniikki. Pyysin kaasot äkkiä paikalle ja heille selitin tilanteen. Mitäs siinä nyt sitten voi tehdä? Sitten valokuvaajamme kertoi karun totuuden - ei ollut muuta vaihtoehtoa kun leikata pukua saksilla lyhyemmäksi! Kaasot nostivat kädet ylös, etteivät kyllä varmasti ala minun pukuani leikkaamaan! Sami sitten päätti pelastaa päivän ja sanoi, että kyllä hän voi leikata! Ei siinä auttanut muu kuin napata respasta hieman tylsät sakset ja ei kun leikkaamaan!

Sitten homma jatkui. No Villen piti keretä ensin heittää ensimmäinen satsi porukkaa kirkolle ja sitten hakea minut, Jannen ja Mariannen vikaan satsiin. Koska puvun leikkaamisessa meni niin kauan, eka satsi lähti niin myöhään että meidän oli pakko tulla taksilla. Kerettiin kumminkin ajoissa ja viisi minuuttia hengähtääkin ennen alttarille kävelyä. Jos jotakin hyvää tuosta mekko episodista haluaa etsiä, niin ainakin minun jännitys lähti melkein kokonaan ja aika rauhassa käveltiin. Okei, alkoi heti itkettää kuin musiikki alkoi soida ja alettiin kävelemään, mutta kuitenkin.

Kirkko meni tosi ihanasti. Vähän kyllä itketti vähän väliä, mutta eiköhän se kuulu asiaan. Oli jotenkin niin huikea olo kun siinä seisottiin ja kuuneltiin papin sanoja.

Meillä sattui hieman huono sää, mutta onneksi satoi aika vähän lopulta. Minä niin toivoin ettei sada sillon kun tullaan kirkosta, eikä onneksi satanutkaan. Myös kuvaukset meni kivasti ilman pahempi sateita. Sorry tosiaan huonot puhelinkuvat, mutta kunnon kuvia ei vielä muutamiin päiviin saada ihastella. Onneksi sain kavereilta kalasteltua edes vähän kuvia mitä ihastella.
Taidan lopettaa tämän postauksen tähän ja mennä saunaan. Meillä täällä kotona vielä kaikki häätavarat ympäri kämppää, kun ei ole oikein jaksanut niitä vielä siivoilla. Näihin tunnelmiin, palataan myöhemmin < 3