KOTONA OLLAAN! Viimeinkin, voisi sanoa. Yllättävää kyllä, mutta missään kohtaa ei ollut varsinaista koti-ikävää. Nytkin oli oikeastaan vähän vain väsynyt, muuten olisi voinut mielellään vielä jäädä vaikka viikoksi. Veikkaan, että tähän vaikutti aika paljon se, että oltiin niin monessa eri paikassa, ettei kerennyt mihinkään kyllästymään. Kaikissa kun oli aina uutta tekemistä.
Hassua ajatella, että nyt on sekä häät että häämatka ohi. Onneksi tässä on vielä paljon pieniä kivoja projekteja, mitä itselleni olen kehitellyt, ettei vallan iske tyhjyyttä.
Häistä pitää tehdä kuvakirja, ja niistä videoista mitä ollaan kasaan saatu, niin video ja polttaa se DVD:lle. Nyt olen tapellut kolme tuntia moviemakerin kanssa, että sain tehtyä 5minuuttia kestävän koostevideon. (ja samalla porasin onnesta, kun tuli katottua meidän puheet uudelleen < 3 Oli ne vain niin ihania kaikki)
Sitten häät ja häämatka pitää purkaa tänne ja tehdä siitäkin kuvakirja. Ja ehkä videoista myös video. Sitten pitäisi koota häämuistot jonkinlaiseksi tauluksi ja ehkä teettää muutama kuva seinälle. Niin ja unohtamatta tietenkään kiitoskortteja.
Ajattelin pikkuhiljaa työstää näitä pikku projektejani. Iskisi varmaan jonkunmoinen tyhjyys kun on vuosi tässä kokoajan jotakin suunnitellut ja häsännyt ja sitten ei yhtäkkiä olisikaan mitään mitä suunnitella. Tiedän olen vähän hassu. Ei arjessakaan mitään vikaa ole ja tosiaan tykkään kovasti olla vaimo. Vaikkei se nyt tavallaan mitään ole muuttanut ja tavallaan sitten jotenkin on aika paljonkin. Omaa oloa ehkä eniten. Ja sukunimea. Huh huh kun on ollut vaikeuksia sanoa uutta sukunimeä puhelimessa. Tuntuu siltä kun valehtelisin sukunimeni :D
Mutta tultiin siis lauantaina kotiin, ensin aamu seiskalta oltiin lentokentällä ja sieltä vielä kärsimätön bussimatka kohti kotia. Täällä meitä sitten odottikin pikkupikku yllätys...
Kiitos vain rakkaan ystävämme Matti ja Salla, jotka varmasti tämän takana oli. Oli kyllä oikeasti hauska palata kotiin ja naureskella kekseliäille jutuille. Tässä siis ei todellakaan ollut edes kaikki ja muutama mörkökuva on vieläkin löytynyt yllättävistä paikoista. Hihiii. Meillä on kyllä universumin parhaimmat ystävät ja ollaan heistä kyllä niin kiitollisia! < 3 Tullaan olemaan ystäviä aina. Tiedän sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tekevät minut iloiseksi joten kiitos vaivannäöstäsi ! :)