Ähh, kyllä sitä vain kummasti on vaikeuksia palata takaisin töihin näin pitkän ja merkittävän loman jälkeen. Ollut siis hieman käynnistymisvaikeuksia, työpäivät tuntuu jotenkin puuduttavan pitkiltä ja motivaatio on tipotiessään. Onneksi koulu alkaa kuukauden päästä, uudet jutut ja opit voi olla juuri sitä mitä juuri nyt kaipaankin. Kyllä sitä vain on tänäkin kesänä taas tajunnut miten hyvä päätös oli lähteä tielle tuntemattomalle, ja jättää tuttu turvallinen vakityöpaikka taakseen. Vaikken tiedä, mihin koulutukseni johtaa ja poikiiko se oikeasti kunnollista työpaikkaa. Silti minusta on parempi yrittää ja katua kuin jämähtää ikuiseksi työhön, mistä on imenyt jo kaiken oleellisen irti ja millä ei ole enää mitään uutta annettavaa.
Olen ollut aamuvuoroviikon vuoksi aika väsynyt ja töiden jälkeen on tullut lähinnä nukuttua hieman liian pitkiä päikkäreitä Teemun kera. Viikonloppuna ja alkuviikosta tuli tosin nähtyä ystäviä aika paljon, mikä teitenkin aina piristää paljon.
Käytiin me tiistaina minun innoittama etsimässä mustikoita Kangasalan metsistä. Oli jotenkin ihan pöllöä, ettei kumpikaan ensin tajuttu ottaa hyttysmyrkkyä mukaan. Hyttysten määrä oli niin infernaalinen, että oli pakko palata kauppaan hakemaan sellainen. Noh, mustikoita ei hirmuisesti löytynyt, mutta sai niistä yhden piirakan ja pienen satsin pakastimeen.
Viikonloppuna olisi tarkoitus suunnata Vammalaan moikkaamaan Teemun porukoita ja käydä saunomassa yms. Ei mitään kummempaa siis, mutta rentoilua silti. Harmittaa kun jouduin viemään molemmat sormukset pienennettäväksi ja sen lisäksi, että joudun olemaan viikon ilman niitä niin korjailujen hinta hipoo 200e. Joka tietenkin häämatkan jälkeen ei oikein houkuttelisi maksaa. Noh, kyllä niiden oikean kokoiset pitää olla.
Ensi viikko on varmasti jo parempi töissäkin. Muistan kyllä, että ei ole ensimmäinen kerta kun pientä loman jälkeistä alakuloa iskee ja töissä tuntuu aluksi vaikealta jaksaa.
Mutta voi kun sen hääpäivän voisi elää uudelleen. Juuri sen saman päivän kaikkineen oikkuineen ja ihanuuksineen ja mahtavineen ihmisineen. Koska hitsi se oli kyllä elämäni onnellisin ja täydellisin päivä ikinä. Onneksi on kuvia ja vähän videoita mihin palata < 3 Vaikka se aiheutti jonkin verran päänvaivaa ja tietysti rahanmenoa, niin en kadu yhtään, että tehtiin juuri ne valinnat, mitä tehtiin päivän suhteen. Muutamaa viime hetken peruuntumista lukuunottamatta ei vieraslista olisi voinut olla täydellisempi. Kaikki meille tärkeät ja rakkaat ihmiset paikalla eikä ketään muita. Ahhhh... voi tätä rakkauskuplaa.
Palataan taas kohta matkapostauksiin ja kohta julkaisen kunnon kuvia häistäkin, kunhan jaksan istua koneella niin kauan kun tarve vaatii. Ihanaa kesää ja lomaa kaikille lomalaisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tekevät minut iloiseksi joten kiitos vaivannäöstäsi ! :)