torstai 15. elokuuta 2013

Italy - Day five - Positano & Amalfi

Torstaille oli suunnitelmiksi lähdeä bussilla kohti Positanoa ja Amalfia. Sorrenton rautatieasemalta lähti todella tiuhaan edullisia busseja, taisi olla pari euroa per suunta, mutta jos meinasi enemmän pysähdellä niin kannatti ottaa päivälippu joka maksoi noin 4,50e. Joku muukin oli ajatellut samaa ja ensimmäiseen bussiin ei ollut toivoakaan mahtua, kannattaa siis olla ajoissa jos aikataulu on tiukka ja pitää keretä juuri tiettyyn bussiin.

Matka oli aikas huikea, sekä liikenteen että maisemien puolesta. Bussi posotti kovaa vauhtia mutkaisilla teillä, jyrkissä mutkissa aina tööttäillen että vastaantulevat tietävät väistää. Aika hyvin sitä käytäntöä noudatettiinkin mutta mielenkiintoisia tilanteita sattui varsinkin kaupunkien keskustoissa, jossa autoja oli parkkeerattu hätävilkut päällä keskelle katuja sun muuta mukavaa. Meillä oli ihan mahtava kuski, kunnon italialainen mikä huuteli kaikille idiooteille jotka eivät tajunneet väistää ja näytti käsimerkkejä. Hauska äijä.

Minä kärsin lievästä matkapahoinvoinnista aina busseissa ja koitankin aina kun mahdollista päästä bussin etuosaan istumaan. Kamala stressi aina kun lähtee bussilla pitemmälle matkalle että pakko päästä eteen. En tiedä mikä niissä takapenkeissä tekee niin huonon olon. Onneksi tähän bussiin päästiin aika eteen ja maisematkin oli niin huikeat ettei paljon pahoinvointia kerennyt murehtimaan.
Hehee, hengissä päästiin Amalfiin saakka. Tuttu kuuma ilma pöllähti heti ilmastoidusta bussista lähtiessämme, mutta kyllä siihen oli jo vähän tottunut.
Tuon mekon ostin Roomasta kymmenellä eurolla. Tykästyin ihan hirveästi. Ihanan kevyt noissa helteissä.
Sitten pyörittiin vähän Amalfin keskustassa. Hotellin aamupala oli niin runsas että ei ollut yhtään nälkä. Ajateltiin että mentäisiin uimaan, mutta ei oltu otettu pyyhkeitä mukaan joten tehtiin pieni tuliainen itsellemme ja ostettiin isot rantapyyhkeet.
Käytiin syömässä taas kerran jätskit ja hitsi että oli huippua! Otin kahvijätskiä ja vaniljaa missä oli suklaanpaloja. Ihan taivaallista! Niin ja suli muuten sitten ihan kokoajan joten kuvien ottaminen oli haastavaa.
Löydettiin tuollainen hyvä paikka missä ottaa muutama kuva matkajalustalla. Ei ollut turistin turistia lähelläkään... (paitsi me) itseasiassa en ole edes ihan varma olisiko tuonne saanut mennä :D
Hih, Teemun pääkallopaitaa katsottiin pitkään muutamassa paikkaa. Tulee ihan mieleen se aika kun minulla oli punainen tukka ja oltiin siellä Etelä-Saksassa. Siellä varmaan jokainen vastaantuleva tuijotti tukkaani, eikä aina niin kauhean hyvällä. Pöh!

Piti hakea ihanan kylmää colaa kioskista (join tuolla reissulla ihan hirveästi colaa vaikka en ole edes kotona pitkään aikaan juonut) ja jäädä hetkeksi rannalle makoilemaan ja uimaan. Hitsi että se hiekka oli KUUMAA. Oikeasti niin kuumaa että jalkoja poltti jos ei ollut kengät jalassa.
Ihanaa tuo vesi. Ei ehkä niin turkoosia kun Kyproksella mutta niin viilentävää siinä helteessä. Eikä todellakaan liian kylmää, juuri sopivaa. Voi kun on jo nyt ikävä.
Päätettiin mennä Positanoon veneellä. Maksoi 8e per nenä joten ei ollut liian kallis. Positano on siis kaupunki ennen Amalfia Sorrentosta tullessa ja piti alunperin jäädä sinne ensin, mutta mentiin sitten toisin päin. Ja hyvä niin, koska oli ihan mahtavat maisemat kun tuolta suunnalta saapui sinne.
Ihana ihana tuuli <3
Siellä se Positano jo näkyy. On jotenkin vaan niin upea kaupunki.

Positanossa piti kierrellä enemmänkin ja käydä syömässä, mutta kun käytiin tarkistamassa mistä bussi lähtee takaisin Sorrentoon niin tajuttiin että siinä oli ihan hirvittävä jono. Jäätiin sitten odottelemaan siihen eikä todellakaan päästy ensimmäiseen bussiin mikä tuli. Lähinnä siksi että jotkut idiootit päättivät viime hetkellä tulla jonoon, eli mennä jonon kärkeen. Aikamoista rynnimistä se olikin, myös sillä kerralla kun päästiin bussiin. Ja jouduttiin seisomaan koko matka takaisin Sorrentoon. Siellä mentiin sitten vielä syömään ja tilasin maailman parasta lasagnea. Ihan mahtavaa! Ja mahtava oli päiväkin, paras koko reissulla :)

3 kommenttia:

  1. Mä en enää tiedä mitä sanoa. Nää maisemat on niin hienoja, että ei ole enää sanoja niitä kuvaamaan. Tiedät varmaan, että ihan oikeesti ajattelen näin. On niin henkeäsalpaavan kaunista. Älä vaan tapa mua, ku mä nappasin yhden kuvan täältä sinusta. Siis kopioin sen itselleni.

    VastaaPoista
  2. Hyvin kaunista :) Ihania maisemia, huikeaa!

    VastaaPoista
  3. Ai että, miten ihania maisemia ja kuvia. Hetken ajan tuntui kuin olisi itsekin ollut tuolla noissa maisemissa. :) Vivi Vinna

    VastaaPoista

Kommentit tekevät minut iloiseksi joten kiitos vaivannäöstäsi ! :)