Hääpostaukset - Hääpuvun metsästys

TIETENKÄÄN en laita tänne pientäkään vilausta hääpuvusta, sillä haluan ehdottomasti pitää sen salaisuutena tulevalle miehelleni kunnes kävelen alttarilla. Haluan silti kertoa teille tästä suuresta tuskasta mitä hääpuvun valitseminen minulle aiheutti. En olisi ikinä uskonut että se olisi niin hankalaa, kaikki vaan tuntui sanovan, että menivät liikkeeseen ja toinen mekko oli se oikea. Ja niin kai monelle taitaa käydäkin vaan ei minulle.

Kävin Tampereella Morsiusgalleriassa ja Zazabellassa ja Tyynelässä ja Helsingin muutamassa liikkeessä. Kauniita pukuja puku toisensa jälkeen, mutta miten ihmeessä sitä voi valita vain yhden, varsinkin kun mikään ei herätä sen suurempaa tunnetta. Ajattelin että kyllä sen puvun pitää tuntua oikealta, olihan se tuntunut hääpaikankin kanssa kun sinne viimein mentiin. Joten jatkoin etsimistä.

Nyt sitten ennen reissua törmäsin häätorilla yhteen pukuun mikä herätti kiinnostuksen. Sovittiin sitten myyjän kanssa sovitusaika Italian reissun jälkeiselle viikonlopulle. Tadaa siitä puvusta tuli vihdoin se kaivattu fiilis, en sentään alkanut kyynelehtimään tai mitään niin kuin tiedän joidenkin tehneen, mutta olo oli varma. Myyjä antoi minulle vielä viikon miettimisaikaa ja päivä päivältä olo vain varmistui. Se se vihdoin oli. Eilen kävin vielä sovittamassa pukua ja samalla myös maksoin ja otin mukaani. Hihii, olen niin iloinen kun puku vihdoin löytyi!

Nyt se toi mukanaan toisen ongelman, meidän pienessä kämpässämme kun ei ole yhtään säilytystilaa. Pakko viedä se Teemun lapsuudenkotiin heti kun on sinne päin asiaa.

Mutta, näinkin voi siis käydä.